Source:
The letter:
Me Christina, Jumalan Armost Ruodzin, Göthein ia Wendein Wallittu Drötingi, ia Periförstinna, Suuriförstinna Suomes, Hertuinna Wirois, ia Careleis, Frökenä Ingerin Maalle; Teemme tiettäwäxi, että nincuin meiden vskollisten alemmaisten Ruodzin Maasa, erinomaisest Caupungiten älaitus ia woitto seijso meiden ia Walldacunnan Wuårten Hedellmist, ioiden cansa HErra Jumala Meiden maan ia Waldacunnan, paidzi muita maita, runsaasti siunannut siunannut ia Lachioittannut ombi; sen edest hänen Jumalisudens Maijestetti korkiast Cunnioitettu ia hyfwinlausuttu olikon Sentächden Me meiden Hallituxen aikana, seuraten meiden korkiast Cunnioitetum edes mennein esi Isäin, mutta erinomaisest Meiden Rakas Isä wainam (corkiast ylistettäwäs muistos) kitettäwen aijkomisen iälken, emme Wähembettä murechta pidä, millä tawalla, eij ainoastans ne nytt Hallituxes olewaiset Wuåren Hedellmät ia menott, Hyfwen toimen ia teloituxen cautta machdaisit yles pidettä ia hallitta, mutta möskin ahkeroidzimme että vsiammatt Wuårenbrukitt ia Callion hedellmät iocaitzes maanpaicas meiden Walldacunnassam machdaisit illmoitetuxi ia yles raketuxi tulla, erinomaisest nijsä paijcois, iossa synnget Medzät ia cosket ylidze cuohuwat, ia Pellonbruukin ofwat cuijwat kiwiset ia kellwottomat. Tämen asian tächden ollemma Me Meiden ia waldacunnan wuåren Ammattin sättenyt ia Wachwistannut, että hän neijden ia sencalltaijsten Wuårten wirckoin ia menoin ylidze wisun murhen pideisi, että nincuin Me meiden vskollisten allammaisten hyfwin menestöxesti ia caswost Suomen malla murhen pidemme, ollemma möskin neouwottu ia muistotettu Meiden Wuåren Ammatillda, nijssäkin Maanpaijcoisa eij wähemmin cuin mualla, caikinaisett Metallit ia Mineralit Lymös owat; tämen syn tächden, että moni pellkäpi, ioss iocu sen calldainen hedellmä illmestys, heillen caickinaiset waiwat ia wastuxet pällen ioutuisit. Sentächden ollemma Me, meiden Wuåren Ammatin neuwon ia toimituxen ylidze armoillisest suostunnet anda noudatta meiden armollisen tachdon ia hyfwän suosion tämen prändetyn Patendin cautta caijkia nijtä wastan, ioka sillä pijrillä ia maanpaicalla ionguon Wuåren Hedellmän, taika Mineralin suonen tiettäwexi tekepi, ia Meiden Wuårettenhalldioillen sinnet asetetuillen iulistapi elli illmoita. Jos nytt iocu tällä tawalla osoittapi hyfwen tahtons, ia illmoittapi iongun vden Wuåren hedelmän Oman weroncartanons Raijoilla ia Kedoilla taicka Cronun omilla Medzillä, ollkon se Hopiat, Waskia, Tina, Blyyä, Rauta, eli muuta Kellwollist Minerali, sen saman eij pidä ainoastans nautidzeman Wapahutta oman Taloins pälle caikinaisist wååtisit vlwostegoist millä nimellä he mainitan kålmex aijastaiaxi, sen iälken cuin hän mallmin illmoitti, ia meiden wuåren hallidziallen näytti, mutta möskin oleman Wapahana Knichdin Kirioituxest kuutena aijastajkana, hänen wäkens ia Perehens cansa, wieläkin pallckioxi, ios hän idze aiwoi brukata Wuårenbruukia, pitä hänen saman nautita oman Taloins ijankaijkisen Wuåren Frälsin oikeuden ia wapahuden alla. Mutta ioss iocu Frällsin Taloinpoijka Mallmia illmoittapi, hänen pitä Malmin hyfwöden ia Kellwoisuden iällken, ialon Lahian rahan maxolla nautidzeman, ia möskin pallckioxi hyfwän suosions tähden cuuden aijastaian Wapahuden saman Knichdin kirijoituxest. Wijmmen tachdomma Me armollisest Knichdin pallweluxest perätin päästä ia poislaske, ios iocu Cronun Knichti hyfwälla tahdolla illmoitapi iongun Metallin elli Wuårenhedellmän, ia wieläkin illman sitä saman Kochdullisen Lachian rahasta, coska Mallmi Meiden Proberi Cammaris koetelldu ombi. Me käskemmä sentechden ia armolisesta neuwomma caijkia nijtä, ioca meillen kuuliaisudella owatt wälcäpäät, että he tämen Meiden Patendimme Sillmeins ettehen asettawat, nijn techden, että meiden armollinen tachtom ia awiwotus tulisi täytetyxi ia päätetyxi, aiatellen sijtäliki, että caicki tämä assia Meiden vskollisten allemaisten Hyfwäxi Suosioxi heiden älatuxesans aiwoittu ombi. Tachdomma möskin tämän assian meiden ia Walldacunnan vskollisillen mehillen, erinomaisest General Guverneurillen sijtäliki kaikillen Maanherroillen ychteisest Suomen maalla, armollisest säätä ia asetta, että hekin puolestans machdollisen achkeruden tekisit, että sencaldaiset Wuåren Hedelmät, Jumalan Kijtoxexi ia Cunniaxi, Meiden allemmaisillemme Suomen Maalla, Hyfwäxi suosioxi ia tarpehexi, machdaisit tächtä ia tulla, ia ne persohnat ioca nämet illmoitapi cochtulisest maxeta. Että nincuin tämä meno totisesta ioutupi Meiden allemmaisillemme Suomes omaxi parahaxi ia hyfwäxi, nijn möskin Me toiwomma, että iocainen tässä asiasa tekepi kellwollisen ahkerudens, epäilemettömest, ios iotakin Jumalan awun ia Ruocouxen cautta wisust toimitetan, että mös Jumala caickiwaldias tähen armons ia hyfwästi siunauxens Lainna. Tämän iälken iocainen iota tämä asia waati Cuuliaisest ia nööyrästi taita idziens asetta. Suuremmaxi Wachwistuxexi Ollemma Me tämen meiden ommall Kädellä ia Cuningalisella Sinetillä Wachwistannuet. Kirioitettu Stuckholmissa Kymmendenä päiwenä MarrasCuussa Christuxen Syndymisen iällken 1649.
Christina.
(L.S.)
Above: Kristina.
No comments:
Post a Comment