http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/as1600_rdf.xml
The edict:
Kuningallisen Maytt:in PLACATI, Tijondist eli Kymmenexist.
ME Christina / Jumalan armost / Ruotzin / Götein ja Wendein walittu Drotningi ja Periförstinna / Suuriförstinna Suomehen / Hertuinna Estijn ja Carelijn / Frökinä ylitzen Ingerin maan etc. Teemme tiettäwäxi / että waicka Kirckotijondit täsä meidän Waldakunnas Ruotzis / owat aina sijtä ajast / cuin Paawin oppi tästä ensin pois saatettin / ja se puhdas Ewangeljumin oppi jällens sisältuotin / ollet yxi erinomainen wälikappale / josta Papit / Erinomaisest Pijspat / Superintendendit / Kirkoherrat Caupungeis / ja yxi hywä osa enimmäst maalla / sittecuin Academiat / Schoulut / Hospitalit ja Waiwasten Huonet; nin myös Duomio Kirkot ja muut owat ylöspidetyt / saanet heidän maxons / Wijna ja Oblati jywät pidetyt / ja caicki nämät tullut raketuxi ja ylöspidetyxi / ja mitä sijtä ylitze jänyt on / see ombi Waldakunnan Sotawäen ylöspitämisexi pandu ja muihin sen suurin tarpeisijn: mutta on nytt edespäin löytty pitkästä ajasta / cuinga nee Samat tijondit wuosi wuodelda toinen toisens jälken / Caickinaisten säätyin personailda / moninaisen warjon alla / owat nijn wähetyt / että sen sian cuin samast Tijondist ennen ja nin cauwan cuin Paawin hapatoxest wielä jotkut säteet olit Ihmisten sydämis / tuli yxi merkilinen summa jyviä / nyt tule näpiäst wähä sen suhten / mutta yxi edeswätä hänen Privilegiumins eli wapaudens jota eij hän oikein / waan wärin ymmärrä ja nautitze / see toinen teke jälken ilman Privilegiumit / colmas eij yhtän oikeutta tiedä edeswetä / mutta otta pois ja sala omast tahdostans / laimin lyöden mitä Jumalan ja Mailmalinen Laki sijtä waati / josta sijs tapahtu / että jolla Papit ja muut sillä muoto pidäis ylöspidetämän / poispuuttu ja ombi wähembi / nin ettei sen cansa taita edestulla / mutta mitä puuttu / see pitä muista Crunun rändyist otettaman.
Nincuin nyt meidän Rackat Herrat Isojsät ja Isämme molemat corkimmas muistos olewaiset / merkiten sencaldaiset petoxet / owat moninaisi ordningeita / näitä poisestäxens tehdä andanet / on myös monis Herranpäiwis / mutta erinomaisest nijsä cuin Linköpingis A. 1600. ja Norköpingis A. 1604. owat pidetyt / päättänet ja asettanet / että nee petoxet pidäis pois toimitettaman / ja itzekukin järjestäns tekemän mitä oikeus on; mutta sencaldainen waicka see ensin alusa jongun hyödytyxen teki / on pysynyt wähän aika / ja jällens ajan pitudella tullut endiseen pahaan tapaan. Sentähden me olemma ottanet tämän juuri hywin ajatellaxem / millä tawalla caicki tämä mahdais nijn paratta ja ojetta että see seisowainen olis / olemme muistuttanet itzecullakin säädylle näillä nyt hywin pidetyillä Herran päiwillä / ottanet heidän hywän ajatuxens ja swosions / ja wiimein sen ylitzen asettanet ja päättänet / nincuin me täsä asetamme ja päätämme / jälken seurawaiset Articlit.
I. Pitä caicki Grefwit / Frijherrat / Rijddarit ja wapat nautitzeman ja pitämän heidän Linnoisans ja istunda Kartanoisans / nin myös nijsä Taloisa ja Torpeis / jotca raketut owat / eli raketa taitan / sencaldaisten heidän istunda cartanoitens omasutten sisällä / wapauden nijstä cahdesta osasta cuin Kirkon Tijondi aittan tehtämän pidäis / clarin Buockstawin jälken Adelitten privilegiumis. Sitten jos joku Adelsmies löyttäis joca wanhudesta eli erinomaisella kirialla taita näyttä sencaldaisen wapauden usemitten Cartanoitten päälle; eli joku muu mies on saanut ja edeswetäpi / erinomaisen wapauden edesmenneildä Kuningoilda / see machta sitä wapautta oikiudella nautita. Kirkoherrat heidän pappiloisans / jotka hee itze brukawat ja omalla wäelläns ja juhdillans teettäwät / nijn myös nee pappein maat joisa hee itze asuwat / eli Kappalainen / owat wapaat.
II. Mutta että me näemme ja ymmärämme / että saman Adelin privilegiumin eli wapauden oikiast vlgostoimituxest wärät luulot tulewat / sentähden me olemme hywäxi löytänet sijtä vlgostoimitta / ja sen cansa wältä meidhän ja Crunun wahingo / nijn myös ettei jotain tehdäis Adelein privilegiumi wastan: erinomaisest että molemin puolin tiettäis cutka Taloit ja Torpit rajain ja määräin wapauden alla ymmarretän / nimittäin:
1. Itze istunda Kartanot jotca owat brukatut ennen Ridderskapild ja Adeleild / nyt eli tästäedes / ja erinomaisten syiden tähden ylösotetta eli brukatta taitan / nin cauwas cuin heidän omaisudens ja brukins vlottu / eli hee sen muille owat arrenderanet.
2. Se kylä josa istunda kartano maka / ja ne Taloit jotca samain Adelsmiesten omat owat samas kyläs / heiden torpeins cansa wanhast eli vdest rakettuiden / nin monda cuin saman kylän oikeitten rajain ja pijrin / eli jongunlaisen kylän eroituxen sisälkäsitettyt owat / ja ennen nimitettyn Riddarskapin omat owat / eli laillisell saamisell woitta taitan.
III. Caicki muut jotca eij sijnä ensimäises punctis ole ylöslueteldut eli nimitettyt / olcon se
1. Adeli nijsä Kylisä / Kartanoisa / Maisa ja Torpeisa / jotca wanhast owat ollet heiden Istunda kartanoistans ulosajdatut / Rajain ia Määräin / eli jongun lailisen Kylän eroituxen cansa itzestens eroitetut / eli mutoin eij ole mitän heidän cansans tekemist / mutta muitten Taloin cautta owat sijhen ostetut / waihetetut eli muutoin tullet; sitten myös ne Perindö ja omat Kartanot / jotca he vlkona Rajasta ja märästä taika itze / eli puolexi brukata andawat / ja sixi colmannexi ne förläning ia Tildeelningi Taloit jotca yhdell eli toisell owat / waika hän itze nijtä brukais ia sen oikiudell tehdä taidais.
2. Meiden ia Crunun omaiset Hoff eli muut Palweliat joco he owat josakusa merkilises palweluxes eli ennen owat Palwellet / jotca eij jongun erinomaisen privilegiumin cansa taida itzens wapahaxi osotta / nijn ylimäiset cuin alimaiset / ilman yhtäkän eroitust; nincuin me myös täsä tahdomme nimittä sota Officerit / Foudit / Arrendatorit / Vnderlagmannit / Duomarit / Skrifwarit / Nimitös ia Neliennes Kulmamiehet / Foudinmiehet / Ryttärit ia Soldatit.
3. Kirko Herrat heiden omista Kirkon maistans joita eij hee itze bruka / eijkä oma wäkens päällä pidä / mutta andawat muilda brukatta / Taloinpoild eli muilda / Kappalaiset vlosotetut / nijn myös caiki muut Papit heiden omist werolisist eli muista taloistans / jotca hee eli heiden Waimons omistawat / eli wapaudella Esiwallan suosiost eli mutoin weron oikeuden alla / joco ne siis itze ioco muilda brukatan.
4. Borgarit Caupungeist.
5. Adelein Landbofougdit ia muut palweliat.
6. Sijtä yxikertaisest Cansast nin hyfwin wero cuin Crunun ia Frelsi Taloinpojat / nijn hyfwin wahwa Asuinda cuin Palkamies / ia caiki muut cuin jotakin pellon bruki pitäwät / pitä ilman ychdetäkän wastahakoisutta vlgostekemän oikett kymmenexet caikinaist Jyfwist / Rukist / Ohrist / Nisuist / Cauroist / Herneist / Pawuist etc. Caickinaisist sen jälken cuin Jumala wuoden tulon anda / nijn hyfwin caikist huhdist cuin pellon brukist / nin hywin siitä maast ia metzäst cuin jocu palkan edest eli wuorol ottanut on / nijncuin siijtäkin cuin hän itze omista ia asu.
IV. Että nyt tämän cansa sijtä selkiämäst mahdais käydä / nin pitä Borgarit Caupungeis joilla peldoja alla maka / sitten pitäjän miehet nijsä maacunnis / joisa taitan Waunuil eli Rattail Kirkon tygö tulla / ilman wijwytöst andaman sielä ylös panna yhden eli caxi tijondi ajtta ia lato / johon kymmenexet kaikinaisist Jyfwist olkein ja caikein cansa taitan sisälle wiedä / ja sielä Crunun tarpexi tapetan ja pannan Kirkon aittan:
hyfwin ymmärtäden / ett coska Elo on ylösleikattu ja wielä pellolla on / sijtä vlos luetan / nijldä miehildä cuin me eli Maan Herra meiden puolestam sijhen asetta / Kirkon Cuusimiesten cansa / joca kymmenes jalalinen eli sitomus / josta Kirkoherra silloin cochta saa colmannen osan ja wiedän pappilan / mutta ne caxi osa jätetän Crunulle / ia ajallans sisälle wieden Kirkon Laton / josta Taloinpoika ennen nimitetty caxi osa tappa eli tappa anda / ja ne sitten Kirkon aittan sisälle wiepi / mutta oliet otta Taloinpoika takaperin.
Ja pitä Kirkoherran awulisen oleman nijlle asetetuille ja Cuusimiehille caikis nijs cuin mahdollinen on / hän taita ja hänen wirkans myötä anda.
V. Nijsä muisa maanpaikoisa / cusa eij tiet myötä anna waunuil eli Rattaill Kirkon tygö tulla / Eli cusa myös ennen nimityt tijondi huonet eij taita nijn pikaisest walmix saada eli ylösraketta / siellä pitä oleman asetetut / eli Foudi / Nimitös eli Neliennes Culmamies / ynnä Kirkoncuusimiesten cansa / vlosluetan pellolla / nin cuin edellises Artiklisz seiso / joca kymmenes jalalinen eli sitomus / ja nin vskolisest ja oikein / cuin he sen wannotulla walalla tachdoisit todista / coettella ja ajatella cuinga palio sijtä tulla taidais / coska taloinpoika eli see cuin pitä kymmenexet vlos tekemen / sisälle wie nijn hyfwin Kirkoherran cuin ne muut kymmenet [!] jalaliset ja sitomuxet / ne sielä yhdesä tappawat / ja Jyfwät cuin sijt lange / caxiosa wiewät Kirkon aittan / colmannen KirkoHerrall / nijncuin tapa on / ainoastans että KirkoHerran pitä oleman welkapään / andaman ja tekemän Kihlakunnan eli tijondi Foudeil ojennuxen / nijn että Kircko tijondi ia colmas osa oikein wasta toinen toistans.
VI. Että nijncuin Kihlacunnan Foudeil / KirkoHerral ja Kirkon Cuusimiehillä pitä itze cullakin oleman / erinomainen lucku ia awain: Nijn pitä myös caicki jakamus tijondist / nijn hyfwin sisäll pannes cuin vlgos ottais Kirkon Aitast / tapachtuman caickein nijden / eli jos Kihlakunnan eli tijondi Foudil jocu lailinen este on / nijn Nimitzmiehen läsnä olles / pyhityll mitall / sullomata / lijkuttamat / mutta cuitengin sisälpannes caxi Vplandin fati eli caxi Suomen kappa annetan kukuxi / ja joca tynnyrin catomisexi.
VII. Caiken tijondin ylitzen cuin nijn sisäl tule / pitä techtämän cahdet Lengdit / joisa caikein Nimet owat / cuinga palion he owat sisäll tuoda andanet / joista KirkoHerra pitä yhden Lengdin itzellens edespäin ojennuxexi / mutta sen toisen Kihlakunnan Fuodill [!] eli Arrendatorill käten anda.
VIII. Että nyt Sarnawirka enimitten heiden ylöspitämisens ja maxons saawat Kymmenixist / nijn on oikein ja cochtuus että Kirkoherrat neuwowat heidän Sanans cuulioit tekemän oikiat Kymmenexet / ja ninquin edellä sanottu on / sen wilpittömän ja täydelisen vlgostekemisen päälle pitämen wisun pääl catzelemuxen: jonga tähden / paitzi sijtä että Prowastin käräjät wuosittain o[i]kiall ajall pitä pidettämän / pitä papit / nin pian cuin tijondi lengdit on walmit ja puhtaxi kiriotettut / sen saman pitäjän tuwasta (eli Kirkon mäellä) heiden edesäns ylöslukeman / senpäälle että caiki machdaisit tietä / mitä kymmenexi yxi eli toinen ombi andanut / ja jos jocu petos olis techty / sencaldaist heiden vskolisudens puolest tietä andaman. Sala jocu hänen Kylänmiehens cansa eli jocu muu / ja hänen petoxens sitten tule ilmei / nijn wetäkän nijn palion sacko / cuin hän sillä waitolemisellans salanut on.
IX. Jos jocu Adeleist ricko tamän meidän Käskym / nin pitä Foudin eli Arrendatorin Maanherral sen andaman tietä / joca asian wisust pitä andaman tutkia / ia jos jocu Adeleist / tällä muodolla löytän Wikapääxi / sitä sijs anda newoa / itzens ojendaman asiasans / ja tekemän Crunull hänen cochtulisen oikeudens täydelisest. Mutta jos jocu eij itzens mielelläns sencaldaisen neuwon jälken laita / nin pitä MaanHerran sijnä Hoffrätisä jonga alla sama Adelsmies on Asuwainen / andaman asian edes canda ja lailisest Duomitta jos hän muutoin meidän Arbitral rangaistost wältä tachto / jos täsä jotakin vnhotetan. Jos jocu wapatoinmies sala kymmenexet / hänen pitä joca Jyfwäspannin edest cuin hän sillä muoto salannut eli pettänyt on / maxaman ensimäisell eräll colme spanni / ja toisell cuusi spanni / colmanell yhdexän / jos hän tule vsemmin edes / ja hän on Crunun eli Adelin palwelia nijn mistakan palweluxens ja taloins / jos hän on ilman palwelust eli taloinpoika / nijn wijsatan pois Kihlakunnast / ja eij kumbikan ole mies sitä parambi. Nijn pitä mös samat sacko Jyfwät / Kihlakunnan Foudit cochta vlos ottaman / Josta Crunu toisen puolen saaman pitä / mutta se toinen puoli jaettan kihlakunnan eli tijondi Foudin / KirkoHerran ja Kirkon cuusi miesten wälillä colmen osan.
Me keskemme sijs tämön [!] cansa / caikia meiden Officerareita / palwelioit ja alimmaisi mistä tilast ne olla taitawat / joille tämän jollakin muoto tule / että hee laittawat itzens tämän meiden Asetoxem jelken / ottawat waarin caikest wahingost / ettei hee tee eijkä salli tehtä tätä wastan / sen Rangaistoxen puolest cuin täsä nimitetty on. Erinomaisest käskemme meiden MaanHerrojam ja käskyläisiä ynnä KirkoHerrain cansa / että tämä meiden asetuxem ja ordningim joca wuosi ychden kerran ja erinomaist coska Jyfwäin Kymmenexet pitä vloskäymän / ylösluetan ja ilmoitetan Caupungeisa ia Maan Kylisä / ettei jocu hänen tietämättömyttäns taidais edeswetä / ja että hee sen ylitzen Kätens pitäwät / nincuin hee sen tahto meiden edesäm wastata / ja meiden rangastoxem ja wihamme alla käydä. Sixi suuremmaxi wachwudexi / ombi tämä meidän Secretilläm ja meiden ynnä Ruotzin Waldacunnan Respectiva edes seisojain ja hallitziain alla kirioituxell wachwistettu annettu Stockholmis / sinä 22 Februarij Anno 1638.
Gabriel Oxenstierna Gustafwin poika / Ruotzin Rijkin Drotzi.
Jacobus De La Gardie R. R. Marski.
Carl Gyldenhielm R. R. Admirali
Axel Oxenstierna R. R. Cantzleri
Gabriel Oxenstierna / Frijherra Mörbyhyn ja Lindholman / R. R. Skattmestari.
Above: Kristina.
No comments:
Post a Comment