Source:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890129?page=55&term=Me&term=Christina&term=Jumalan&term=armost&term=me&term=meid%C3%A4n&term=meit%C3%A4&term=meille
The letter:
Me Christina, Jumalan armost, Ruodzin, Götthein, ia Wendein, walittu dråtningi ia Periförstiña, Suuriförstiña Suomen maall, Herighiña Eestinmaall ia Carelis, Frökinä Ingermannin maall.
Taridzen teille vskolisett alimaisett, sekä vapaille muille, hengelisill ia mailmalisill, jotca Ruodziss ia Suomess asutta, meidhän Kuningalisen suosion, hyfvän halun ia armon, nytt ia aina Jumalan canssa. Wapaatt, Suuri sukuisett, Julkisett, Corckiast oppenet, Miehulisett, Cuñialisett, Wijsatt, ia toimelisett hyfvät Herrat ia Miehett, vskolisett alimaisett.
Waicka me mielellän teitä cokundumisella em tahdoissi rasitta ia vaivata, erinomaisest tähän aikan vuodest kyllä tietän cuig̃a työläss, vaivaloinen ia rascass tämä teille taitta olla. Cuitengin coska me mielem jochdatam nykyissen ajan ia Isäm maan nijn sisällä cuin vlkon Rijkist, tilan ia menon, erinomaisest ennen paljo aicka meidän corckiast Cunnioitetun C. Herr Faarin vainan, corckiast ylistetyssä muistossa ia Ruomin Keisarin ynnä sen Catholicã Lijgan välillä, sytytetijn ia viellä palavaisen sodhan Saxan maall vaicka cuingha me sangen mielelläm olisim nähnett, ia sen pälle caiken ahkerudhen pannuet sovelian välicappalen ia vagan rauhan toimituxen cautta olisim̃e taitanett sovitta ia asetta tämän raskan sodhan, ia nijn meitä yñä coko Isän maan rauhan ia lepon saatta. On Cuitengin Jumalan erinomaisest asetoxest, tämä asia vipynyt, ja eij vielä sitä matkan saattanut, jotta me mieleläm toivonet olem, jota möss teitin meidhän canssam suuresti halanet oletta; Mutta olem̃e viällä (sen pahembi) tämän canssa rasitetyt; Wan että nyt meidhän wihollissen on tietä ia ilmi andanut, ettei he ole vastahakoiset meidhän canssan sovindo tekemän, nijn että me sijnä toivossa olemma, ettei se ilman hedelmät ja toimitost pidhäis tapattuman, olem̃e lähettänytt Saxan maalle meidhän cõmisariuxen että he siällä lässnäolevaiset nijn paljo paremmin mahdaisit caikista tiloista varinotta, ia meille ia Isän maalle vahvan ia vilpittömän rauhan toimituxen cautta meitä tästä verenjanowaisest sodast saatta, lujan rauhan ia sovindon pästä. Tämä nijncuin muutkin Isänmaan ia sen yhteisen hyfvydhen sangen tarpeliset asiatt, sekä sodhan menon ia mitä sijhen tule, nijn mös isän maan sisälliset tarpett ia asuvaisten menestys. Cuñia ia lepo (jotca caicki en me tahdhå luetella vaan nijdhen canssa teidhän ychten ia cokon tulemissen asti vijvyttä) tarvitze, vaati ia ano, että me teidhän cansã cuin Rijkin jäsenet oletta, ia joita Isän maa sekä hyffvä tila että tuska enimitten cochta ia rasitta ilmoituxen ia opetuxen iälken, Rijkin nykyisest tilast ia menost, mitä idzecusakin paikass tapahtunut ombj, ia cuingha asiatt sitte quin ennen cahta aiastaika Nyköpingis herrã päivill oldin, asetut ia mutetut ovatt, mahdaisim caicki mielem ja ajatuxem panna, joihinga me teidhän hyffvän ia tervelisem nevon tahdom̃e. Nijn mös sekä yhdess että toises asias teidhän avun ia miehulissen toimituxen. Sẽthädhen olem̃e me meidhän rakkan rijkin Rodhin neuwån canssa hyfväx ja tarpelisex löytänet, teitä yhteisest Rijkin asuvaisett sixi 6 Januariuxen päiväx tulevaissna vuona cokon cutzua. Me senthädhen tämän canssa käskyn annam armolisest että caicki Greffvit Frijherratt, Riddaritt, Wapausmiehet, jotka heidhän oikian ikänss tulluet ovat, ia kotona Rijkiss ilman lailiseta estettä ovatt; Sitälikin caicki Pijsspatt ia Superintendentit cahdhen capitularesten canssa ia yxi Pappi iocaidzest kihlakuñast; Ja möss caicki koton olewaisett Öffversit, heidhän ylimäisten Lieutenantein ia Majorein ia yhden Ryttmestarin ellej Capiteinin joca maan Regemändist, jollei joku heistä meidhän taicka erinomaissin Rijkin palveluxen cautta estetytt ole. Nijn möss Joca Caupungiss yxi Borgmestari yhden Radhi miehen canssä elickä jongun toimellissen Borvarin canssa. Wijmein että yhteisest cansast yxi Cunialinen rahva asuvainen miess, joca kihlacunnast nimitetän, ia nämät caicki täödhelisten fulmahten canssa nijldhä jotca kotia jäwät theñe Stochålmin tulevat sixi 6. Januariuxen päiväx tulevaissna vuona 1642, ia sijttä tehdän ilman estet ia vivytestä että me cochta päivä jälken taidaisim̃e fulmahtit cadzoa ia sitten cahdexã päivän sijnä cuussa alka cokouxen ia Pääasiat tietä anda, ia sitt sen pikemin ilman idzecungin rasitosta, joca sijtä seura, coska yxi toissen perän odhottaman Pitä, taidaisim̃e Joudhatta ia asiat hyffvän loppun saatta. Senjälken idzecukin tietä idzens täydhölisest asetta. Me suom̃e teille Caikill ia idzecullekin erinomaisest, Kuningalisest suosiost caickinaist hyffvä.
Enämäx vahvistoxex on tämä meidhän Secretim ia meidhän ynnä Ruodzin Rijkin Respective hallidziain ia Regeringein alle kirjotuxen canssa vahvistettu. Datum Stochålmis 26. octob. Anno 1641.
L.S.
Matthias Soop
dråtzin sias.
Jacobus Delagardie
R. Rijkin Marsk
Carll Gyllenjälm
R. Admirall.
Axel Oxẽstierna
R. R. Cantzler
Gabriell Oxenstierna
Frijherra Mörbyn ia Lindholman.
R. R. Skattmestari.
Above: Kristina, year 1641.
No comments:
Post a Comment